Teemat

Siirry teemaan:

kasvatus koulutus työ ympäristö

Kasvatus – ole läsnä, kuuntele ja auta

Perheillä tulee olla vapaus valita itselleen sopivin tapa hoitaa lapset. Kannatan perhevapaauudistusta, jonka tavoitteena on saada vapaat ja työt jakautumaan joustavammin vanhempien kesken.

Vaikka oma koti on usein lapselle se maailman paras paikka, panostaisin myös varhaiskasvatuksen kehittämiseen. Varhaiskasvatuksella voidaan tasoittaa lasten lähtökohtien eroja ja ehkäistä syrjäytymistä.

Olen toiminut 25 vuotta opettajana ja opettajien kouluttajana, perheiden arki on myös minun arkeani. Olen voinut surukseni todeta, että vaikka useimmiten asiat ovat hyvin, on perheitä, joissa kaikki voivat huonosti.

Kun perheen tukiverkot ovat rikki, yhteiskunnan on puututtava ja autettava nykyistä ripeämmin. On ajateltava ensisijaisesti lapsen etua.

Koulutus – mahdollisuuksien tasa-arvon takaaja

Meillä on edelleen maailman paras koululaitos. Koulun tärkeimmät kulmakivet ovat hyvät opettajat ja tasa-arvoinen mahdollisuus koulutukseen perheen taustaan tai asuinpaikkaan katsomatta. Tästä on pidettävä kiinni.

Opettajia tulee kuunnella entistä enemmän, he tarvitsevat täydennyskoulutusta ja työrauhaa. Digitaalisuus mahdollistaa uusia opetusmenetelmiä, mutta laitteet ja opetusteknologia eivät saa olla itseisarvo.

Erityistä tukea tarvitsevia oppilaita on entistä enemmän. Tämä tulee ottaa huomioon opetuksen resursoinnista päätettäessä. Erityisryhmiä ja erilaisia oppijoita ei saa unohtaa ammatillisessa koulutuksessa eikä korkeakouluissakaan.

Itä-Suomessa pitää olla riittävästi toisen asteen koulutuspaikkoja aloilla, joilla on työtä tulevaisuudessa. Ammattikorkeakoulu ja yliopisto ovat elintärkeitä maakunnan elinvoimalle ja väylä maailmalle.

Työläisperheen lapsena hyvä koulu mahdollisti minulle polun aina yliopistoon saakka. Jokaisen nuoren pitääkin voida jatkaa opintojaan heti peruskoulun jälkeen.

Työ – osallisuus yhteiskunnassa

Sillä mitä teet, on merkitystä, sinulle ja meille muille. Hyvinvointi syntyy, kun jokainen osallistuu sen rakentamiseen. Tilanne, jossa joillakin aloilla ja alueilla on työvoimapula ja pysyvä rakennetyöttömyys, ei ole terve.

Toimet työttömyyden vähentämiseksi kohdistuvat edelleen liian usein väärin, ovat riittämättömiä tai ne ovat keskenään ristiriidassa. Tarvitaan uusia, inhimillisiä ja toimivia työnteon ”aktiivimalleja”. Haluaisin nostaa työn kuin työn arvostusta.

Vastikkeellinen sosiaaliturva on mielestäni hyvä esitys. Vastuuton sosiaaliturva on toimeentulon takaamista ilman kannustinta tai välittämistä. Myös vapaaehtoistyön pitäisi olla osa vastikkeellista turvaa. Jokaisella on tarve olla hyödyksi ja tehdä oma osansa.

Olen iloinen, että kouluissa on lisätty yrittäjyyskasvatusta. Yksityisen sektorin menestyksestä on kiinni myös julkisten palvelujen rahoitus ja turvaaminen. Kuuntelisin päättäjänä entistä herkemmällä korvalla myös yritysten toiveita ja tarpeita.

Ympäristö – vastuu on yhteinen

Ihmisen vastuuta ympäristöstä ei voi sivuuttaa. Suomessa ei enää esimerkiksi lasketa jätevesiä suoraan vesistöön ja voimme iloita puhtaasta luonnosta. Silti hiilijalanjälkemme on kestämättömällä tasolla, kulutamme yli luonnon kestokyvyn. Ilmaston lämpeneminen on totta ja olemme siihen osasyyllisiä.

Verotuksen ja tukien avulla voidaan vaikuttaa ihmisten valintoihin. Samalla on kuitenkin huomioitava myös ihmisten työn ja toimeentulon mahdollisuudet. Keinot, jotka toimivat pääkaupunkiseudulla, eivät kaikki sovellu Itä-Suomeen.

Kotikaupunkini Joensuu näyttää rohkeasti esimerkkiä ja on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2025 mennessä. Tämä sitoumus voi tuoda myös uutta yritystoimintaa seudullemme. Toivon, että myös elinkeinoelämämme sitoutuu vastuulliseen toimintaan.